Mies oli elänyt koko
aikuisikänsä oudon pelon kanssa. Hän uskoi, että jos hän ei kääntyilisi
jatkuvasti – vasemmalle, oikealle, eteen ja taakse – hänen keuhkonsa
unohtaisivat ottaa ilmaa. Hän ei osannut selittää sitä kenellekään. Hän vain tiesi,
että liike piti hänet hengissä.
Hän kulki kadulla
kuin tuulessa huojuva koivunlatva, pyörähteli bussipysäkillä, nytkähteli
ruokakaupan jonossa. Ihmiset katsoivat, mutta hän oli tottunut siihen. Pelko
oli vahvempi kuin häpeä.
Eräänä päivänä, kun
hän oli jälleen kääntymässä neljättä kertaa minuutissa, hän törmäsi johonkuhun.
Kirjaimellisesti. Pyörähdys vei hänet suoraan toisen ihmisen syliin.
Hän horjahti
taaksepäin ja haukkoi henkeä. Mutta hän hengitti. Ilma kulki sisään ja ulos,
vaikka hän ei ollut liikkunut sekuntiinkaan.
Hänen edessään seisoi
vanha nainen, jonka silmissä oli lempeä, mutta läpitunkeva katse.
“Sinä pelkäät väärää
asiaa”, nainen sanoi. “Et sinä kuole, jos pysähdyt. Mutta sinä kuolet, jos et
koskaan pysähdy katsomaan, mitä ympärilläsi on.”
Mies jäi
tuijottamaan. Hän ei ollut koskaan ajatellut, että pelko voisi olla väärässä.
Hän ei ollut koskaan pysähtynyt niin pitkäksi aikaa, että olisi ehtinyt
ajatella mitään.
Nainen jatkoi. “Hengitys
ei ole sinun vastuullasi. Se on elämän lahja. Sinun tehtäväsi on vain elää.”
Mies seisoi
paikallaan. Hän ei kääntynyt. Hän ei pyörähtänyt. Hän vain seisoi ja
hengitti.
Ensimmäistä kertaa
vuosiin hän huomasi, että maailma hänen ympärillään oli kaunis. Ihmiset
kulkivat, tuuli liikutti puita, aurinko heijastui lätäköistä. Kaikki oli ollut
siinä koko ajan, mutta hän ei ollut koskaan pysähtynyt katsomaan.
Nainen hymyili ja
lähti jatkamaan matkaansa.
Mies jäi paikalleen
vielä hetkeksi, ja kun hän lopulta otti askeleen eteenpäin, se oli ensimmäinen
askel elämässä, jota hän ei enää aikonut juosta karkuun.
Un bello texto en que se saca como conclusión que debemos superar nuestros miedos y vivir sabiendo observar lo que nos rodea.
VastaaPoistaSaludos.
Hyvä viisas tarina. Ja tuon voi ajatella moneen erilaiseen päähänpinttymään sopivaksi, että kuinka ihmiset tuhlaa elämäänsä ihan väärään asiaan.
VastaaPoistaJa kiitos vierailusta!