tiistai 26. heinäkuuta 2016

Lantaa ja sarjakuvia

Vihdoinkin tosi torppaviikko. Nukuin ullakolla, kärpäset surisivat ikkunassa josta avautui satumainen näkymä kauas peltojen yli. Vesi kannettava kaivosta ja ulkohuusi ampiaisten miehittämä. Voiko lehmänlanta tuoksua?



















Saapumispäivämme kunniaksi naapurinavetan lehmä-äiti punnersi maailmaan uuden poikasen, vastasyntynyt vasikka pikimusta. Olipa meillä ihmettelemistä maaseudun maailmanmenossa.

Ai niin ne sarjakuvat. Tapasin kaltaiseni sielun, kuvatarinoiden teosta haaveilevan. Lopultakin joku joka ei kumonnut unelmiani toteamalla että maailma on jo täynnä kuvia. Ehkä onnistuimme rohkaisemaan toisiamme ja lupasimme sekä rehellistä kritiikkiä että uusia vinkkejä. Katsotaan!

1 kommentti:

  1. Oikeaa maalaiselämää.Kivoja päiviä ja unelmiin kannattaa uskoa,kyllä ne totetuvat.

    VastaaPoista