maanantai 6. heinäkuuta 2020

Itsepetosta



















Hiljentyneen katsomon pimeydessä
teatteriyleisöä katoaa jäljettömiin

esteettisesti puhutellut vieraat
jäävät sisällön alle

ymmärtämättä että ainoat
vaadituksi kuviteltuun rooliasuun pukeutuneet
ovat he itse

taiteilijan aidon itsensä edessä

2 kommenttia:

  1. Kiitos vierailusta ja kommentista!

    Tässä onkin hyvin yhteensopiva kuva ja runo. Ovela paikka, onko jokin taideteos vai muuten vain taiteellinen paikka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pidän tuosta sanasta "ovela" varsinkin kun yritin saada arvoituksellista tunnelmaa kuvaan - sellaista mahdottoman ja odottamattoman kohtaamista. Kuva ja runo ovat omiani. Fotokollaasissa syksyinen metsä Mölnlyckessä Göteborgin liepeillä, ja tuolit oli kasattu Mukkulan kartanon pihaan (Lahdessa) vuosia sitten kun kartanoa alettiin remontoimaan.

      Poista