Tänään vietettävä Lucianpäivä on esimerkki siitä kuinka ruotsalainen kulttuuri
joskus on sekoitus maan ulkopuolelta saapuneista vaikutteista sekä Ruotisn
ikivanhoista perinteistä. Vuosisatojen kuluessa tästä päivästä tuli juhla jota
vietetään Ruotsissa ja Suomen ruotsinkielisillä alueilla.
Vuoteen 1753 asti joulukuun 12.-13. välinen yö oli sen aikaisen kalenterin mukaan
vuoden pimein jolloin koteja sekä eläimiä oli suojeltava pahoilta hengiltä.
Joulukuun 13. alkoi myös katolisen kirkon paastoaika. Edeltävänä yönä sai viimeisen
kerran ennen joulua syödä itsensä kylläiseksi makkaralla ja kinkulla. Opiskelijat kulkivat
lyhtyjen kanssa ja lauloivat, pukeutuneina tiernapojiksi. Joillakin oli enkelinsiivet tai
kynttiläseppele.
Tarun mukaan Lucia oli kristitty - salaisesti, vainojen takia. Hän oli varakas mutta
lahjoitti pois myötäjäisensä kiitokseksi äitinsä parantumisesta. Lucian sulhasmies
raivostui ja paljasti että Lucia oli kristitty. Lucia pidätettiin, joutui kidutettavaksi ja
teloitettiin 13. joulukuuta vuonna 304 jKr.
Lucian ruumis makaa lasikirstussa San Geremia-kirkossa Venetsiassa, puettuna
punaiseen leninkiin, hopeanaamio kasvoillaan. Hänet haudattiin ensin kotikaupunkiin
Syrakusaan Sisiliassa, mutta siellä on enää jäljellä yksi hänen käsivarsistaan. Muu
ruumis vietiin ensin sotasaaliina Konstantinopeliin ja sieltä vuonna 1204 Venetsiaan
Pyhän Jeremiaksen kirkkoon.
Lucian laulu "Sankta Lucia" on alkuperäiseltä nimeltään "Barcarola napolitana"
ja kertoo napolilaisetn kalastajien kaipuusta kotiin.
Vuonna 1927 kruunattiin Ruotsin ensimmäinen Lucia joka oli äänestetty tukholmalaisen
päivälehden julkaisemassa kilpailussa. Hän oli Solveig Hedengran ja kruunattiin
Tukholman kaupungintalolla. Sieltä hän siirtyi tiernapoikien kanssa kulkueessa
Skansenille valojuhlaan. Tästä tuli traditio joka levisi nopeasti koko Ruotsiin ja myös
Suomen ruotsinkielisille alueille.
(Lähde: Aftonbladet 12 joulukuuta 2010)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti