Kalpea kävijä se on, marraskuun aurinko puutarhassa.
Mutta olemme sisukasta ikivihreää emmekä anna
vuodenajan säikytellä piilosille.
Ruusutkin katsovat esimerkkiä ja tottelevat.
Taitavat kuitenkin olla hieman peloissaan tulevasta?
Nyt on pidettävä yhtä ja luotettava vartijoihin.
Totta puhuen - nyt me vasta pääsemme
oikeuksiimme, katseltavaksi kukkaloiston
puutteessa...
Valon rippeitä, kainis tarina. Hienosti kirjoitat!
VastaaPoistaIhanat valonrippeet ja upea postaus.
VastaaPoistaMukavaa viikkoa sinulle.