Olipa kerran ryppyinen karkkipussi, joka lojui kaupan hyllyllä. Se oli täynnä värikkäitä karamelleja,
mutta tunsi olonsa kovin yksinäiseksi. Päivästä päivään se näki, kuinka ylähyllyn kauniit pussit saivat seurata iloisten lasten mukana suureen maailmaan.
Eräänä päivänä, juuri
ennen sulkemisaikaa, pieni poika tuli äitinsä kanssa kauppaan. Hänellä ei ollut
paljon viikkorahaa. Poika huomasi karkkipussin,
joka oli jäänyt loukkuun muiden taakse. Hän nappasi sen käteensä ja sanoi: “Äiti, minä tiedän että tämä odotti meitä piilossa.” Kaupanmyyjä myhäili lapselle ja myi pussin puoleen hintaan.
Lauantai-iltana poika
sai avata kolhiutuneen karkkipussin, mutta sen sisältä kuului heti pelokas ääni. "Älä
syö meitä!"
Poika säikähti ja pudotti pussin pöydälle. Rohkeimmat karkit kierivät heti ulos ja nousivat pienille
sokerijaloilleen. Ainoastaan pussiin eksynyt lakritsipiippu suhtautui kohtaloonsa huumorilla, kun taas sen kömpelön kulmikas serkku, salmiakkiritari, astui eturiviin ja alkoi
kertoa. "Meidän salaperäinen uhattu maailmamme on piilossa jokaisessa
karkkipussissa. Mutta vain harvat kuulevat avunhuutomme. Sinä kuulit, ja siksi sinusta
voi tulla meidän suojelijamme."
Punainen marmeladi
kumarsi pojalle. "Me olemme Karkkikuningaskunnan viimeiset asukkaat. Jos
syöt meidät, valtakuntamme katoaa ikuisiksi ajoiksi. Sen jälkeen makeat ja
happamat eivät enää koskaan voi elää sovussa. Mutta jos jätät meidät rauhaan,
olet tervetullut linnan juhlaan missä suklaarusinat tekevät taikatemppuja kutsuvieraille."
Pienimmät
vaahtokarkit vaikenivat, pitelivät toisiaan kädestä ja katsoivat poikaa peloissaan.
Sen sijaan että olisi syönyt karkit, poika piilotti pussin keittiön kaapin uumeniin. Joka kerta kun hänen teki mieli ottaa se esille, jääkaappi lakkasi hyrisemästä niin että hän pystyi kuulemaan pussista hiljaisen kuiskauksen.
"Kiitos ettet syönyt meitä."
Tänään poika on tunnettu filosofian professori joka tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmisen kokemusmaailmassa. Kaukana suklaarusinoiden valtakunnasta? No, ehkä ei. Kutsu linnan juhlaan lienee vieläkin voimassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti