perjantai 9. lokakuuta 2026

Kun seinä valvoo



















Yöllä taulu ei ole koskaan vain taulu.

Kun Juska makaa sängyssään ja katsoo vastapäisen seinän suurta maalausta, sen maisema alkaa elää. Metsä ei pysy kehyksissä. Ikkunan ulkopuolella tuuli ottaa kuusen oksista otteen, ja naapurin pihalamppu heittää niiden varjot taulun pintaan. Oksat heilahtelevat miehen yllä,  kulkevat kuvan yli kuin etsien reittiä takaisin metsään.

Sellaisina öinä polulla odottava hahmo ei näytä olevan yksin. Varjot liikkuvat hänen ympärillään - taulussa, koko seinällä.

Juska nousee istumaan. Nuoren naisen katoaminen lähimetsään tekee oksien levottomasta liikkeestä vaikean sivuuttaa. Hän ei ajattele kadonnutta suoraan, mutta ajatus kulkee mielessä kuin hiljainen taustakohina. Metsä taulussa näyttää tietävän jotakin, ja tunne ärsyttää häntä koska taulu on vain taulu.

Ehkä se vain näyttää syvemmältä kun sen pitäisi olla.

 


12 kommenttia:

  1. Kiinnostavaa. Myös totta, mutta ei kaikille.
    Minulle kävi näin. https://kommintanhua.blogspot.com/2019/12/valokuvan-maailmaan.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitavatri kerrottua, nyt näen että kommenttikin jälleen toimii. Kirjoita tarinoita, sinulla on taipumusta!

      Poista
  2. Quizás su vista la recordaba algún episodio dramático.

    Saludos.

    VastaaPoista
  3. Tyvärr orkar jag inte översätta.

    VastaaPoista
  4. Toistan ohjeesi Aimariille. Kirjoita sinäkin tarinoita. Luin niitä taaksepäinkin. Sinulla on persoonallinen, tiivis tyyli: ei mitään liikaa, ei mitään liian vähän. 👍🏻

    VastaaPoista
  5. Voi kiitos, tietäisit kuinka ilahdun.

    VastaaPoista
  6. Kiitos postauksestasi. Yöllä taulu ei tosiaan ole taulu.

    Kauan sitten olin 11-vuotiaana yökylässä vanhan rouvan luona. Hän laittoi minut nukkumaan yksin isoon vierashuoneeseensa. Seinällä oli suurikokoinen taulu, joka kuvasi kuutamoa yöllisessä maisemassa. Minusta se oli pelottava taulu. Pelotti, kunnes nukahdin.

    Aikuisenakin tuo taulu on tullut mieleeni. Sellaista en koskaan hanki tai hankkisi omaan kotiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin oli lapsena mummun luona iso kopia taulusta missä Väinämöinen jahtaa Ainoa järveen. Ei mukavaa.

      Poista
  7. Tässä on dekkarin aihio. Riistakamerakuvakin olemassa kadonneesta. Onko taulun mies syyllinen vai sattumanvarainen kulkija? Onko edes metsästysaika? Miksi ase?

    VastaaPoista
  8. Ahaa, mielikuvitus lähti liikkeelle.Minäkään ei oikein voi päästää asiaa mielestäni.

    VastaaPoista