Kuva herättää ihmettelyä mutta toivottavasti se on totta. Nainen näyttää olevan ajalta jolloin kaikille, varsinkaan tytöille, ei ollut itsestään selvää käydä koulua ja oppia lukemaan. Aikuisen naisen elämä oli perheen - lasten, puolison ja ehkä isovanhempien - sekä kodin hoivausta, ei siinä jäänyt aikaa rauhallisille retkille luontoon. Kävelymatkat suuntautuivat enimmäkseen kaivolle, navettaan ja pyykkirantaan.
Oli tietysti poikkeuksiakin. Tämä nainen tuntuu olleen yksi heistä jotka ovat löytäneet aarteen. Toivottavasti hän saa mahdollisuuden tutkia muutakin kirjallisuutta kuin pyhää kertomusta ja katkismusta. Aivan rentoutuneelta hän ei kuitenkaan näytä kiven päällä istuessaan.
Eräs vanha sukulaispaappa totesi kerran elonkorjuutöissä että "rauha koittaa ihmiselle vasta kun saa heinänturpeen päänsä päälle".
Lapsena ihmettelin mikä se sellainen heinänturve oli joka laitettiin päähän.
Upea teksti, kaunis vanha kuva ja tekstin sisältö täyttä asiaa! Lukemaan, nuoret ja vanhat naiset.
VastaaPoistaPyhien kirjoitusten tunteminen on yleissivistykseen kuuluva asia, joten erittäin hyvä, että sitä ennen pääasiassa luettiin.
VastaaPoistaRaamattu sisältää paljon arkeen soveltuvia elämänohjeita, joita ei ennen varmaankaan muualta saanut. Se ohjaa kunnioittamaan rehellisyyttä, vanhempien kunnioittamista, ahkeruutta, avuliaisuutta, ym. muita hyveitä.
Ennen Raamatun tiedon oppiminen oli velvollisuus ja nyt näemme, millaiseksi maailma on muuttumassa, kun sitä velvollisuutta ei ole enää. Arvot ovat häilyviä ja vanhempia ei enää kunnioiteta, ym.
Recuerdo que en una ocasión encontramos en el archivo de la localidad que me vio nacer un censo electoral del año 1909, no solo se encontraba el de la localidad estaban todas localidades de la provincia.
VastaaPoistaEn la ultima columna que nos informaba si el elector sabía leer y escribir nos encontramos con una sorpresa mayúscula, a que la mayoría tenían la afirmación por respuesta.
La sorpresa fue porque en los libros de texto de historia del colegio nos decía lo contrario. En la localidad solo había dos personas en negativo y una de ellas la llegaron a conocer los mas mayores y nos comentaron que era muy raro y quizás esa rareza fue la que le hizo despreciar al menos aprender a leer y escribir.
Saludos.
Kaunis vanha kuva ja sitä tukeva puhutteleva teksti. Olkaamme iloisia että meillä on tämä mahdollisuus.
VastaaPoistaTäällä tutustumassa blogiisi. Minulla olikin joku tunne että tiedän/muistan sinun nimesi jostain kaukaa...kyllä vaan. Olet bloggaillut jo kauan, minä pidin taukoa ja aloitin taas. -D
VastaaPoista