Muori oli hakenut ullakolta vanhan täkin, ratkonut sen ja ottanut pois ummehtuneet puuvillat. Hän nosteli esiin hevosenjouhityynyt sillä niistä voisi saada pienen lisäansion nyt kun kylpylän parturi kävi pitäjää pitkin sellaisia etsimässä.
Kesken kaiken tuvan ovelta kuului koputus.
Muori kapusi vaivalloisesti alas jyrkät raput, tempaisi harmaan huivin hartioilleen, teki rinstinmerkin ja huokasi levottomana. Kruununvoutiko tulossa?
Valtion virkamieshän siellä odotteli ovensuussa mutta ei vouti tällä kertaa. Postiljooni toi kirjeen nimismieheltä.
Hetkeä myöhemmin ruustinna kuuli pappilan oveen koputettavan. Mutta hän istui kellarin työhuoneessa syventyneenä vanhoihin asiakirjoihin eikä välittänyt lähteä ottamaan vastaan ketään tulijaa. Menköön rovasti avaamaan.
Kuka siellä pappilassa kolkuttaa?
VastaaPoistaMiten löydätkin tarinoihisi niin sopivat kuvamateriaalit ! Vai eteneeköhän tarina löytyneiden kuvien perusteella, hih !
VastaaPoistaKylläpä on taas maan mainiota tarinointia ja kuvakollaasit, niin upeita, niin upeita.
VastaaPoistaIhana seurata tätä tarinaasi.
VastaaPoistaMukavaa alkavaa viikkoa sinulle.
Voi kiitos taas teille kaikille! No täytyypä minun seurata syrjäkylän tapahtumia ja tapahtumattomia tässä joulunalusviikolla ahkerasti jotta saatte tietää. Tuo Funchiksen kysymys on selainen että siihen voisin kirjoittaa sivukaupalla vastausta! Lupaan palata asiaan ja kertoa tarinan synnystä sitten aikanaan. Mukavaa joulukuuta teille lukijani!
Poista