perjantai 24. lokakuuta 2025

Odottamaton siirto

 










Peitsa oli jälleen vetänyt kuuden viikon verkkokurssin ja totesi tyytyväisenä että osallistumismaksut olivat saapuneet tilille. Automaattinen siirto toimi täydellisesti. Tänään eläkeläispiirissä vietettäisiin päättäjäisiä diplomien ja leivoskahvin kera, ja sitten hän olisi vapaa haihtumaan.

Peitsa ei aavistanut että kurssilaisten keskuudessa alkaisi pian itää kyseenalainen harrastus, minkä siemenen hän oli tavallaan kylvänyt itse. Eräällä oppitunnilla oli kilpailtu parhaan fiktiivisen ilmoituksen laatimisesta, ja palkintona oli sen julkaisu netissä Peitsan avustuksella. Yhdessä oli jännittävää odottaa vastauksia.

Leikin luonne muuttui kun joku keksi että ilmoituksilla voisi ansaita rahaa. Eläkeläiset alkoivat tapailla kurssin ulkopuolella. Koska he olivat vieläkin taitamattomia nettikontakteissaan, päätettiin yhdessä että kaikki tienestit menisivät samalle opintopiirin tilille kuin kurssimaksutkin, ja vasta myöhemmin jollakin vielä tuntemattomalla keinolla heidän jaettavakseen. Tarpeen tullen Peitsa voisi varmasti auttaa, mutta toistaiseksi hänet pidettäisiin ulkopuolella.

Kun poliisi paljasti petoksen, kävi ilmi että tekstejä oli julkaistu kuukausien ajan eri alustoilla. Ne näyttivät vilpittömiltä: tarjouksia edullisista kodinkoneista, lupauksia kotiavusta, neuvontaa tietokoneongelmissa sekä arvopaperien luotettavaa hoitoa. Jokainen ilmoitus noudatti samaa kaavaa. Nopea yhteydenotto, kiireen tuntu ja pyyntö maksaa etukäteen. Poikkeuksena vain varakkaan lesken ystävänhaku, kuin rusina pohjalla.

Monet uhrit olivat iäkkäitä, yksinäisiä ja luottavaisia. Kun rahat eivät tuottaneet luvattua vastinetta, häpeä esti monia kertomasta kenellekään huijatuksi tulostaan.

Pankin luovuttama tilitieto johti poliisin eläkeläisten kurssitiloihin. Pöydällä lojui leikekirja täynnä ilmoitusten luonnoksia ja käsin kirjoitettu luettelo asiakkaista. Ilmiselvää harhautusta.

Uhrit puolestaan jäivät kantamaan sekä taloudellisia että henkisiä seurauksia. Moni kertoi, että suurin menetys ei ollut raha, vaan luottamus – tunne siitä, että jopa saman ikäiset saattoivat kääntyä heitä vastaan.

Ennen viimeistä käräjäistuntoa Peitsa tunnusti tilinsiirtopetoksensa ja kuiskasi: “Kaikki tapahtunut oli vain kurssilaisteni naamiaisleikkiä missä kuviteltiin ja kokeiltiin ilman seurauksia.”

Peitsaa ei naurattanut. Hän oli kannustanut toisia petokseen mutta joutunut omalla tilihuijauksellaan sen uhriksi.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti